Talven selkä taittuu

Talven selkä on hiljaa taittumassa. Alkutalvi on ollut kiireinen pitkästä aikaa. Yhdet messut järjestelin ja parit viikonlopun tilaisuudetkin on ollut työlistalla. Hyvä niin.

Oloani helpotti huomattavasti, kun kuolinpesänkin asiat saatettiin lopullisesti kuntoon joulukuun alkupuolella. Se operaatio kesti kokonaisuudessaan viitisen vuotta. Ensin täytyi taivutella osakkaat myynnin kannalle, joka oli väistämätön tosiasia. Osalla olikin erilaisia omia vaatimuksia. Onneksi pitkän urani tuomalla kokemuksella löysin ratkaisun. Lähes 40 vuotta erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä oleminen on opettanut jotain heidän käyttäytymisestään erilaisissa tilanteissa. Tätä oppia hyödynsin ja näin päästiin kaikille myönteiseen lopputulemaan.

Kevättä ja mittavia kylvötöitä odottelen innolla. Viime kesän kesannoimisen jälkeen kukkapelto tulee jälleen ja myös rehumaissia. Maissi onkin tullut voimakkaasti viljelyyn nautakarjatiloilla. Lajikkeita, jotka menestyvät löytyy jo mukavasti. Rehumassa kiloina (tuorehuna) on moninkertainen ja erittäin tärkkelyspitoista. Viljelyä olen nyt useammalla tilalla seurannut, siksipä itsellenikin pitää koristepelto laittaa. Maissin korkeus on helposti kaksi metriä. Sinne joukkoon pääsee piiloon, jos hella alkaa savuttaa.