Sota- ja Zetor veteraani

Edesmenneen todellisen zetor-miehen Viljo Teerikosken vävyn viesti sai minut muistelemaan tapaamista Viljon kanssa. Itse asiassa tapasimme kahdesti. Ensimmäisellä kerralla myös vaimo oli vielä elossa.

Sain myös myötävaikuttaa siihen, että Rohilan Zetor Suomessa kirjaan tuli kuva Viljon nimellä varustettuna. Sain kutsun Alfameriltä saapua kirjan julkistamistilaisuuteen Helsinkiin ravintola Zetoriin. Valitettavasti en sinne päässyt. Harmittaa vieläkin. Kutsu on edelleen tallessa.

 Viljon zetorin hankinta oli oma lukunsa, kuten olen kirjoittanut. Kirjoitukseni siitä julkaistiin myös jossain konealan lehdessä. Tuolloin traktori oli toimeentulon ja elämisen kannalta tuiki tärkeä. Työkonetta arvostettiin ja siitä pidettiin hyvää huolta. Se ei ollut nopeuskyntöjen tahi kilpailujen huvitteluväline.

Tärkeämpää kuin zetor, on tämän sotaveteraanin työ meidän kaikkien puolesta. Kolmen ankaran sotavuoden jälkeen hän osaltaan rakensi isänmaatamme. Sitä, jossa nyt saamme vapaana elää.

Kiitokseni ja syvä kumarrukseni Viljolle sinne jonnekkin.