Muistoja Karpaateilta osa 66. Nuori mies innostuu osa 3

Syksyllä -90 sain muurarin tontille takkaa tekemään. Aikaisemmin nuorempi veljeni oli muurannut savuhormin. Tiilet olin ostanut Potilan tiilitehtaalta Hämeenkyröstä. Niiden rehaaminen metsäautotien varresta oli oma operaatio. Laastin tein tienvarressa ja juoksutin kottikärryillä pitkin kuusenjuurista metsää. Oman mausteensa toi  ylimääräiset uteliaat kylänmiehet, jotka tulivat seuraamaan muuraustöitä ja viisastelemaan. Laitoinkin toisena päivänä kyltin tien varteen ”ei vierailijoita tänään”

Vääjäämättä talvi tuli vastaan ja mökki jäi uinumaan untansa. –91 keväällä aloitin lämpöeristeiden laittamisen ja kesä lomineen meni paneloimisessa, kun kaikki oli käsin tehtävä, niin hidastahan tuo oli. Tarvikkeiden hankkimisessa meni aina oma aikansa. Viikonloppuisin työsaanto jäi aina toivottoman pieneksi. Elokuun lopulla – 92 sain sisätyöt tehtyä siten, että ensimmäiset yön yli mökkireissut olivat mahdollisia. Tuon elokuun muistan varsin hyvin siksi, että silloin salama sytytti yöllä naapurin lypsykarjanavetan tuleen. Lehmät olivat ulkona, mutta nuorikarja oli kytkettynä sisällä. Silloin naapurin isännätkin saivat huomata, että karjanajossa ollut nuori mies osasi hommansa. Yksikään eläin ei jäänyt tuleen.

Saunaa en tarkoituksella mökkiin tehnyt, joka muodostui heti ongelmaksi. Ei olllut pesupaikkaa.

Päätös saunan rakentamisesta syntyi keväällä -93 erään konfliktin seurauksena veljeni mökillä. Juhannusviikolla samana vuonna ajoin pohjahiekat ja elokuun lopulla istuin oman mökkisaunan lauteilla. Lampikin oli tullut kaivatettua saunan edustalle ja kaivo jo aiemmin. Seuraava ongelma oli, ettei polttopuille ollut suojaa. Siitä ongelmasta selvisin rakentamalla puuliiterin.

Nyt kun asiaa mietin, niin ajattelen, että mistä tuota virtaa löytyi ? Vastaus on nuoruus ja palava into. Myös koko operaation järkevyys näin myöhemmin tuntuu arveluttavalta. Tosin, nyt kun olen tässä kesällä siellä muutamankin kerran saunonut ja hiljaisuudessa  nukkunut, niin ei hassumpaa.