Kevät keikkuen tulevi

Jälleen yksi talvinen sunnuntai alkaa olla takanapäin. Sain toimistohuoneeni remontin valmiiksi, sen viimeisenkin listan. Remontti piti olla valmis jo viikko sitten, mutta niillä on taipumus kasvaa ja siten myöhästyä. Nyt kyllä talvisella flunssallakin oli osuutta myöhästymiseen.

Vanhojen koneiden ystävän mieltä lämmittää, kun aurinko nousee korkeammalle. Se tietää sitä, että monien harrastusten piiriin pääsee taas pitkän talven jälkeen. Vene täytyy puunata vesillelaskukuntoon, zetori herätellä tulille. Dexta onkin joutunut ahertamaan koko lumisen talven.

Taivaankappaleet asettuvat paikoilleen. Jonkun loppu, on aina uuden alku. Niin se käy tässäkin. Palaset ovat menneet kohdilleen.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Joskus 80-luvulla

A. Aallontie

Hei

Olen heinäseiväsaikaan syntynyt maalaistalon poika. Työurani olen tehnyt alkutuotannossa maataloustuottajien parissa. Olen saanut läheltä seurata maatalouden kehittymisen ja koneellistumisen. Vieraillut olen tuhansilla eri tuotantosuuntaa edustavilla maatiloilla koko suomen alueella. Pieneltä osalta olen saanut olla kehittämässä suomalaista eläintaloutta, joskus jopa ratkaisevana linkkinä. Vuosikymmenien varrella minulle on muodostunut tuttuja ja ystäviä lukematon määrä. Perheiden ilot ja surut ovat monesti olleet osa arkeani.

Halu kirjoittaa on ollut aina. Jo koulussa menestyin ainekirjoituksessa hyvin, mutta oikeinkirjoituksessa oli opettajan mielestä vakavia puutteita. Näitä puutteita on vieläkin, mutta katson ne kuitenkin kirjoittajan etuoikeuksiksi. Kirjoittaminen on tapa purkaa omia ajatuksia. Jotkut asiat huumorilla höystettynä, hieman liioiteltuna ja joskus tietysti provosoidakin pitää aavistuksen verran. Välillä tarinani ovat mielikuvitukseni tuotteita. Ne kuitenkin pyrin aina tekemään niin, että lukijani ne huomaa. Toivon, että viihdyt sivuillani ja blogieni parissa. Palaute on myös aina toivottavaa.

zetoristi.fi blogin kirjoittaja