Savusauna abc

Savusaunaan tutustuin jo lapsuudenkodissani. Minun siellä asuessa muuta saunaa ei ollut. Taisin olla jonkun matkaa toisella kymmenellä, kun isäni ylensi minut saunamajuriksi. Se tarkoitti sitä, että lämmitysvastuu siirtyi minulle. Siihen ei ollut veto-oikeutta.

Tuossa viikolla savusauna oli lämpöisenä ja ajattelin jokusen sanan siitä kirjoittaa. Kun oikein todella innostun jostain asiasta, niin pyrin perehtymään siihen huolella. Niin olen tehnyt savusaunankin kanssa. Lukenut paljon alan kirjallisuutta ja käynyt tapaamassa yhtä suomen savusaunamestaria/vihdantekijää.

Savusaunaa pidetään erittäin paloherkkänä. Se pitääkin paikkansa, etenkin asiaan perehtymättömien lämmittäjien kohdalla. Suurin yksittäinen syy savusaunapaloissa on alkoholi. 60 % paloista on syttynyt alkoholin vaikutuksen alaisena lämmitettäessä. Otetaan kaverien kanssa tai ilman kuppia ja lämmitetään ja lämmitetään.

Savusaunan lämmityksessä olennainen seikka on, että lämmitetään vain kiuasta, ei saunaa. Tämä tarkoittaa sitä, että lämmitettäessä ovi on aina sepposen selällään. Näin savukaasut ei kuumene räjähdysherkäksi. Savuräppänä pitää olla myös ulkoa suljettavissa ja oven ulkopuolella aina ämpäri tai kaksi vettä. Jos savukaasut syttyy savuräppänä suljetaan ulkopuolelta ja kiukaalle heitetään nuo ämpärilliset vettä ja sen jälkeen ovi kiinni. Näin on hyvä mahdollisuus, että palo sammuu itsekseen. Saunaa lämmittäessä, etenkään viimeisen tunnin aikana ei ole syytä poistua saunan tuntumasta. Alussa voi pikaisesti käydä kupin kaffeeta ryystämässä.

Kiuas usein lämmitetään väärin ja tuolloin saunakokemus on kaikkea muuta kuin nautittava. Silmiä kirvelee ja vesi juoksee. Silloin on ”tikua”. Kiuas pitää lämmittää niin, että pintakivien alapuolella olevat kivet hohtavat tummanpunaisina. Kun viimeisestä pesällisestä on jäljellä vain liekitön hiillos, niin kiukaan päälle laitetaan palopeitto (jotkut ovat tehneet lämmönkestävän kannen). Palopeiton alla lämpötila nousee ja polttaa pintakivetkin puhtaaksi. Savuräppänä jätetään hieman raolleen, ovi suljetaan ja sauna (kiuas) jätetään siintymään. Nyt sitten varsinainen saunakin alkaa lämmitä. Siintyä sauna saa kiukaan koosta riippuen 3-6 tuntia. Sitten palopeitto otetaan pois ja tuhkat pesästä. Nyt on ns. häkälöylyjen heiton aika. Nimitys on virheellinen, sillä paremminkin ne on ns. tuuletus ja puhdistuslöylyjä. Räppänä ja ovi täysin auki. Löyly ja ilmavirta poistaa kiukaasta loput epäpuhtaudet ja kunnollinen tuuletus raikastaa saunan.

Saunoessa löylyä luodaan, ei präiskitä napolla ympäri kiuasta. Pitkävartinen löylykauha lasketaan kiuaskiville ja vettä norotetaan samalle kohtaa luoden sopivat löylyt. Toisin sanoen kiuasta aletaan jäähdyttää jostain kulmasta järjestelmällisesti. Näin on mahdollista ensimmäisen löylyttelysession jälkeen saada pehmeitä koko vartaloa hyväileviä löylyjä. Savusaunassa lauteet ovat korkealla, kuin kirkon lehterillä istuskeli. Näin jalatkin saavat löylyä, eivätkä palele. Kesällä kirsikkana on koivuvihta ja sen tuoksu. Oksia pitää olla aina tuoksun vuoksi olla löylyvedessä.

Oman saunani lämmitys ja siintymisaika ottaa noin 7 tuntia, mutta on sen arvoista. 2-2,5 tuntia saunottelen, välillä vilvoitellen ja katsellen terassilta kesäistä auringonlaskua.