Mietteitä

Vierailin taannoin Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa. Siellä on pitkältä ajalta maakunnan kehityksestä kertovia kuvia ja erilaisia maatalouteen liittyviä koneita.

Niitä katsellessa juolahti mieleen nykyinen kehitys yhteiskunnassamme. Pitää olla turvallisia tiloja, joka ei tarkoita varsinaista fyysistä työturvallisuuttaa. Ihmisellä pitää olla henkisesti työympäristö kaikin puolin mukava ja kukaan ei saa sanoa mitään sellaista, että joku jostain syystä pahoittaa mielensä. Yle mm on kunnostautunut tässä DEI koulutuksessa (monimuotoisuus, yhdenvertaisuus, inklusiivisuus) Ihmisiä on otettu toimittajiksi näiden perusteella, ei siis ammattitaidon. Asiantuntijoita otetaan ohjelmiin myös noiden perusteella, ei sen perusteella, että jotain tietäisivät kyseisestä asiasta.

Takaisin museolle. Kirjoitukseni kuvaa katsellessa, jossa on pellon raivaamiseen ennen tarvitut työkalut ajatukseni valtasi raivaajan tunnetilat. Kuokalla kuokittiin peltoa, kirveeltä näyttävällä työkalulla hakattiin kannoista juuret ja rautakangella hartiavoimin kannot ylös maasta. Varressa olevalla pitkällä veitsellä pistettiin suomailla ojien reunat ja lapioitiin sitten pois.

Tuliko hänelle mieleen töitä tehdessä kesälomat, ylityöt, kenties DEI koulutus tai muu hölynpöly. Ei, ei tullut. Omalla työllä perheelle ja itselle toimeentulo. Ei tullut varmasti mieleen, eikä olisi ollut mahdollista jäädä yhteiskunnan elätettäväksi.

En tarkoita sitä, että pitäisi palata 1800 luvulle, mutta selkeästi arvostus nykyisestä hyvinvoinnista on kadonnut, kun muusta ei tiedetä.