Muistoja Karpaateilta osa 66. Nuori mies innostuu osa 2

Kun eräämaamökkini tontti oli varmistunut ja vuokrasopimus tehty, niin maksoin tontin vuokran vanhemmilleni samassa yhteydessä. Maksoin vielä velipojankin tontin vuokran vähistä rahoistani, eikä hän sitä milloinkaan takaisin muistanut maksaa. Tosin, hän kyllä sitten oli talkoissa, joten ei ole syytä valittaa. Vuosi taisi olla 1989.

Kävelin K-rauta- ja maatalous Lastulaan ostaakseni moottorisahan. Sahakseni valitsin SachsDolmarin, joka vieläkin on minulla täydessä iskussa. Kaadoin kotoni mailta talvella 1989-1990 rakennuspuita kolmelta eri lohkolta. Ne olivat siementämään jätettyjä ylispuita, jotka oli taimikon päältä saatava pois. Hinasin tukit juontopankalla tien varteen, josta ne sitten naapurin isäntä ajoi kasalle. Keväällä sitten oli sirkelöinnin vuoro kenttäsirkkelillä, jonka rahtisahuri tuli tekemään. itse olin ”häntäsahurina” ja veljet olivat lautapoikina. Tämän jälkeen oli taapeloinnin vuoro. Pohjat piti tehdä tasaiset, etteivät laudat vääntyile. Paremmat laudat taapeloin erikseen paneelilaudoiksi.

Ennen Juhannusta 1990 siirryin metsätontille pohjatöiden tekoon. Hiekkaa ajoin omalta soramontulta. rahtimies oli kuormaamassa. Miljoonien hyttysten saattelemana tein valulaudoitukset. Betoni tehtiin tavallisella myllyllä sadan metrin päässä tien varressa. Olin tehnyt siitä traktorikäyttöisen, mutta hiekat oli käsin heiteltävä. Traktorin takalaatikolla betonit kannettiin työmaalle. En ollut koskaan aikaisemmin rakentanut mitään. Rungon ja vesikaton pystytykseen sain avukseni eläkkeelle jääneen sotilasmestarin. Syksyyn mennessä ulkokuori ja vesikate olivat suurin piirtein valmiina. Kaikki työt olivat käsityötä, sillä sähköä ei tontille tullut. Eikä tule vieläkään, sillä ensimmäiseen sähkötolppaan on matkaa 2,5-3 km.

To be continued …