Varautumista talveen

Syksy saapui jälleen. Minulla on tapana syksyllä huoltaa koneet talvea varalle. Traktoreista katson pakkasnesteet ja lataan akut. Fordsonissa on lohkolämmitin, joten sen käynnistäminen ei pakkasella ole ongelma. Fergusonin, jos olen jostain syystä joutunut käynnistämään, niin olen laittanut pari isoa mattoa konepellin suojaksi ja sitten lämminilma puhaltimen. Tunnin kuluttua sekin lähtee kuin palmun alta. Harvoin noita joudun käynnistämään, poikkeuksen tekee puuvaraston täydentäminen. Silloin ne pitää saada oven edestä pois.

Ajettavan ruohonleikkurin nostan ylös ja kaavin sieltä kaiken irtomoskan pois. Viimeistelen teräsharjalla pinnat puhtaiksi. Lopuksi laitan vanhan ajan teräketjuöljyä pensselillä pohjan suojaksi. Samalla on hyvä tarkistaa terien ja laakerien kunto . Akun otan lataukseen ja lataan kerran vielä talvella. Näin toimien on keväällä kelpo ottaa leikkuri jälleen käyttöön. Toinen samanlainen, erittäin hyväkuntoinen minulla on varakoneena varastossa. Siinä on myös ruohon- ja lehtien keräyslaitteet. Tässä koneessa on manuaalinen vaihteisto. Varsinaisessa on variaattorityyppinen ja siinä on myös eteen/taakse vaihde. En varakonetta ole myynyt, koska viimeistään seuraavana päivänä varsinaiselle koneelle sattuu jotain. Muutoinkin on tullut ympäristöä laitettua talvikuntoon. Ettei sitten talvella lumihangesta puutarhatuolit pehmusteineen tuijottele isäntää.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Joskus 80-luvulla

A. Aallontie

Hei

Olen heinäseiväsaikaan syntynyt maalaistalon poika. Työurani olen tehnyt alkutuotannossa maataloustuottajien parissa. Olen saanut läheltä seurata maatalouden kehittymisen ja koneellistumisen. Vieraillut olen tuhansilla eri tuotantosuuntaa edustavilla maatiloilla koko suomen alueella. Pieneltä osalta olen saanut olla kehittämässä suomalaista eläintaloutta, joskus jopa ratkaisevana linkkinä. Vuosikymmenien varrella minulle on muodostunut tuttuja ja ystäviä lukematon määrä. Perheiden ilot ja surut ovat monesti olleet osa arkeani.

Halu kirjoittaa on ollut aina. Jo koulussa menestyin ainekirjoituksessa hyvin, mutta oikeinkirjoituksessa oli opettajan mielestä vakavia puutteita. Näitä puutteita on vieläkin, mutta katson ne kuitenkin kirjoittajan etuoikeuksiksi. Kirjoittaminen on tapa purkaa omia ajatuksia. Jotkut asiat huumorilla höystettynä, hieman liioiteltuna ja joskus tietysti provosoidakin pitää aavistuksen verran. Välillä tarinani ovat mielikuvitukseni tuotteita. Ne kuitenkin pyrin aina tekemään niin, että lukijani ne huomaa. Toivon, että viihdyt sivuillani ja blogieni parissa. Palaute on myös aina toivottavaa.

zetoristi.fi blogin kirjoittaja