Blogi

A. Aallontien ajatelmia

Jokaisen blogikirjoituksen otsikkoa klikkaamalla tekstiosan alaosaan ilmestyy mahdollisuus tykätä blogista tai kommentoida blogia.

  • Savusauna abc

    Savusaunaan tutustuin jo lapsuudenkodissani. Minun siellä asuessa muuta saunaa ei ollut. Taisin olla jonkun matkaa toisella kymmenellä, kun isäni ylensi minut saunamajuriksi. Se tarkoitti sitä, että lämmitysvastuu siirtyi minulle. Siihen ei ollut veto-oikeutta. Tuossa viikolla savusauna oli lämpöisenä ja ajattelin jokusen sanan siitä kirjoittaa. Kun oikein todella innostun jostain asiasta,…

  • Kiuasremonttia

    Rakentamassani savusaunassa on nyt saunottu nelisen vuotta. Kiukaaksi ostin aikoinaan valmiskiukaan, koska hinta oli osapuilleen sama kuin paikalla tehdyn. Sen kokoaminen sujui ihan omin voimin. Yksinkertaisuudessaan elementeistä, jossa kiukaan sisäosat olivat tulenkestävästä valusta tehtyjä. Ulkokuori taasen on jonkinlaista soravalua ikään kuin leca harkkoa, mutta tiiviimpää. Osia ei mitenkään muurattu tai…

  • Kääpiösnautseri

    Ajattelin kirjoittaa jokusen rivin kyseisestä koirarodusta. Ensinnäkin, se ei ole tavallinen koira, lähinnä kaveri. Kääpiösnautseri jalostettiin joskus 1800 luvulla saksassa maatiloille. Päätehtävä koiralla oli toimia vartijana ja hävittää tuhoeläimet. Koiran kuului myös pysyä omistajansa/perheen lähistöllä. Snautseri tappoi viljamakasiineista rotat ja hiiret. Vartiointiin ei kuulunut ihmisten pureminen. Koiran piti ilmoittaa, jos…

  • Kevät

    Pitkä kevät on hienoa aikaa. Ehtii tehdä monenlaisia askareita. Klapihommaakin on riittänyt. Veljenpoika sai hommattua pilkkahintaan viisi kuormaa leppärankaa. Puoliksi molemmille, joten savusaunapuut on vuosiksi varmistettu. Viime viikolla saimme tehokoneen paikalla ja teimme 2,5 h kaksi kärrykuormaa klapeja kuivumaan. Toinen oli pienempi heinäkärry ja toinen (jämille tuleva) kipattava Velsa, johon…

  • Korvessa

    Talvi oli vähäluminen ja pakkastakin oli oikein mukavasti. Mieli alkoi palamaan metsähommiin. Vähän lunta ja saapasta pitävä pohja, sen parempia olosuhteita ei ole moottorisahamiehelle. Kävinkin useana päivänä korpimökilläni harventamassa koivikkoa. Rauhalliseen tahtiin sahailin ja pinoilin pöllejä. Välillä kävin mökin kamiinassa keittämässä kahvit ja söin leivinpaperiin käärimiäni kananmunavoileipiä. Kuin ennen vanhaan….

  • Haastetta

    Mökkinaapurini (vakituinen asukas) teki jokunen vuosi sitten metsäänsä aukon ja jätti sinne yhden kuusen. Olin helmikuussa koiran kanssa kävelyllä ja näin, että aukon keskellä makaa kohtuullisen kokoinen kuusi. Kysäsin naapurilta saisinko hakea sen ja voin siitä jotain maksaakin. Naapuri sanoi, että hyvin riittää kunhan haet pois. Ajelin sitten Fordsonilla pari…

  • Työurani osa 16. Peli alkaa

    Sotkimme aluksi tyhjää ilman tulosta, mutta teimme kuitenkin Itikkaa tunnetuksi. Hintamme olivat hinnaston mukaisia, mutta kuitenkin aavistuksen parempia kuin pääkilpailijalla LSO Foodsilla. Sitten sain ahaa ilmiön. Syntymäkotini naapuri oli Lso.n toimistopäällikön vaimon syntymäkoti, tosin myyty jo vieraalle. Olin kuitenkin auttanut ja opettanut uusia tulokkaita monin tavoin eteenpäin. Taisin jopa ensimmäisillä…

  • Muistoja Karpaateilta 0sa 67. Hivenainetohtorilla töissä

    Joskus 1980 luvun alkupuolella olin Sipoossa ratsastustallilla vuoden verran töissä. Paikan omisti eräs helsinkiläinen hivenainetohtori. Tilalla oli 10 hevosta ja 8 ha peltoa. Sinne haettiin kengitystaitoista pehtooria. Paikka oli kuin tehty nuorelle miehelle, mutta ei sitten ollutkaan. Mansardikattoista kaksikerroksista omakotitaloa asusti 4 mäyräkoiraa, jotka olivat tohtorin ja tohtorinnan silmäteriä. Näiden…

  • Työurani osa 15. Jaloille nousu

    Istuskelin Kiviniemessä korpimökin terassilla ja saunan piipusta tuprutteli savua kirkkaalle kevätkesän taivaalle. Olin tullut kirkastamaan ajatuksiani, ehkä tuon aikaisen elämäni suurimman päätöksen jälkeen. Olin tehnyt hypyn tuntemattomaan. Olin tilanteessa, jossa minulla ei ollut tuttua työyhteisöä, eikä yhtään asiakasta. Ikävä lehtikirjoittelu jatkui, MTK ja entinen työantaja puhalsivat julkisuuteen negatiivista kommentointia. Esitettiin…

Joskus 80-luvulla

A. Aallontie

Hei

Olen heinäseiväsaikaan syntynyt maalaistalon poika. Työurani olen tehnyt alkutuotannossa maataloustuottajien parissa. Olen saanut läheltä seurata maatalouden kehittymisen ja koneellistumisen. Vieraillut olen tuhansilla eri tuotantosuuntaa edustavilla maatiloilla koko suomen alueella. Pieneltä osalta olen saanut olla kehittämässä suomalaista eläintaloutta, joskus jopa ratkaisevana linkkinä. Vuosikymmenien varrella minulle on muodostunut tuttuja ja ystäviä lukematon määrä. Perheiden ilot ja surut ovat monesti olleet osa arkeani.

Halu kirjoittaa on ollut aina. Jo koulussa menestyin ainekirjoituksessa hyvin, mutta oikeinkirjoituksessa oli opettajan mielestä vakavia puutteita. Näitä puutteita on vieläkin, mutta katson ne kuitenkin kirjoittajan etuoikeuksiksi. Kirjoittaminen on tapa purkaa omia ajatuksia. Jotkut asiat huumorilla höystettynä, hieman liioiteltuna ja joskus tietysti provosoidakin pitää aavistuksen verran. Välillä tarinani ovat mielikuvitukseni tuotteita. Ne kuitenkin pyrin aina tekemään niin, että lukijani ne huomaa. Toivon, että viihdyt sivuillani ja blogieni parissa. Palaute on myös aina toivottavaa.

zetoristi.fi blogin kirjoittaja